Skip to content

Organisaation dataohjautuvuus on vain yhden askeleen päässä

Avataan nettiselain, haetaan ’millainen on dataohjautuva organisaatio’ ja katsotaan hakutuloksia. Selviää, että data pitää saada kaikkien saataville ja että bisnespäätökset pitää perustaa dataan. Kerrotaan, että dataohjautuvuus pitää jalkauttaa organisaatioon huolellisesti.

Hakukoneen tulossivua kaksi kutsutaan usein paikaksi, johon voisi haudata ruumiin, jota ei halua löydettävän. Tällä kertaa sieltä löytyy kuitenkin helmi, useampiakin. Luen, ettei pelkkä teknologia riitä muuntamaan johtamista dataohjautuvaksi. Yksi hakutuloksista viittaa myytteihin ja muistuttaa, että dataohjautuvuuden rakentajajoukko on moniammatillinen. Nämä ovat kaikki viisaita sanoja. Yksi puuttuu, ja aion tässä blogissa paljastaa teille dataohjautuvuuden menestystekijän.

Dataohjautuvuuden rakentamisesta

Moni dataohjautuvuutta havitteleva organisaatio haluaisi löytää ongelmat ratkaisevan hopealuodin. Kun etsitään huippulaatuista teknologiaa tai laaditaan organisaation jokaiseen raporttiin yltävää toimintasuunnitelmaa, unohtuu jotain tärkeää. Hopealuoti on hyödytön ilman asetta ja jotakin, mikä asetta kannattelee.

Dataohjautuvuuteen liittyy paljon inhimillistä tekemistä. Johtamista ja päätöksiä, suunnittelua ja kuvaamista, käynnistämistä ja edistämistä. On tehtävä ja saatava aikaan, todennettava vaikutuksia ja osoitettava kehittymistä. Dataohjautuvuutta ei oikeastaan kannata mitata sillä, paljonko rahaa organisaatio laittaa datan prosessointiin. Kannattaa mieluummin mitata sitä, millaisia panoksia laitetaan tiedon ympärillä tapahtuvan inhimillisen toiminnan kehittämiseen.

Kehittyminen vaatii panostuksia

Käytettävissä oleva aika on yksi selkeä käsite, josta tunnistaa tehokkaat panokset dataohjautuvuuteen. Se on myös kärjessä, kun epäonnistuneen dataohjautuvuushankkeen jälkiä siivotaan. Ei ollut aikaa. Ihmekös tuo – tekeminen on vaikeaa, jos ei voi keskittyä tai on tärkeämpää käyttää toiminnalliset resurssit johonkin muuhun. Ajattele aina aikaa, kun mietit, mitä ilman dataohjautuvuus ei toimi.

Ajan merkityksen tunnistaa siitä, että turhan moni organisaatio juuttuu kompuroimaan selvitysten, kartoitusten ja jalkautussuunnitelmien pariin. Asia on sinällään selkeä – tietojohtamista täytyy ryhtyä tekemään – mutta on hämmästyttävän vaikea lisätä ensimmäisten askeleiden perään tasaista kulkemista, jatkuvuutta.

Osuvasti on sanottu, että tiedolla johtaminen alkaa siitä ajanhetkestä, jolloin dataraaka-aineen käyttö aloitetaan. Tieto palvelee haluttua tarkoitusta. Tekijät, työvälineet ja tehtävät suuntaavat kohti yhteistä maalia, joka on organisaation liiketoimintatavoitteisiin vastaaminen. Data auttaa tekemään, luotaamaan ja johtamaan. Datasta prosessoitu tieto jäsentää toimintaympäristöä ja tukee tiedon ympärillä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tiedolla on paikkansa organisaation toiminnoissa.

Tämän hallitun paketin taakse kätkeytyy suuri määrä asiantuntijatyötä, hienommin sanottuna kyvykkyyksiä. Kyvykkyyksistä rakentuu tiedontuotantoketju. Siihen yhdistyy sellaisia termejä kuten tulosvastuu, läpinäkyvyys ja ennakoitavuus. Datan elintoimintoja eli organisaation tiedon prosessointikyvykkyyksiä seuraa lajitelma mittareita.

Dataohjautuvuuden menestystekijä

Dataohjautuvuus ei totta tosiaan ole pelkästään raportoinnin optimointia tai tarpeeseen vastaavan teknologian hankintaa. Dataohjautuvuuteen panostetaan toiminnan tasolla. Tarkoituksenmukaiseen tekemiseen järjestyy aikaa. Niin, aika. Se on se menestystekijä, jonka lupasin. Tekemiseen tarvitaan aikaa ja dataohjautuvuus vaatii aikaa sen pitkäjänteisessä muodossa. Ilman aikapanosta kartoituksissa tunnistetuista epäkohdista ei päästä eroon, eivätkä moniammatilliset datatiimit ehdi lyödä viisaita päitään yhteen.

Siinäpä dataohjautunut, tietoa tuottavasti hyödyntävä organisaatio, joka tämän on sisäistänyt!