Mitä tiedolla johtamisen avulla saavutetaan sote-alalla
Tieto-ohjautuvuuteen pyrkiminen ei ole mikään uusi asia ihmiskunnan historiassa. Kukapa ei haluaisi perustaa suunnitelmiaan ja päätöksiään luotettavaan tietoon. Tiedolla johtaminen on ollut jo vuosien ajan data-aiheisten seminaarien vakioaihe, ja sote-uudistuksen myötä siitä tuli velvoite. Päätöksenteon täytyy pohjautua tietoon. Viimeinkin, huokaisevat yhdet. Mitä tästä oikein hyödytään, tuumaavat toiset.
Parhaiten velvoitteen täyttämisessä onnistuvat ne, jotka kykenevät rakentamaan sekä tehokkaan infrastruktuurin tiedon hyödyntämiseen että vahvan tietosuuntautuneen toimintakulttuurin. Tietojärjestelmät eivät toimi tyhjiöissä, eivätkä edistyneimmätkään järjestelmät kykene tekemään ihmeitä heikkolaatuisella datalla. Teknologia ei paikkaa puutteita, jotka liittyvät organisoitumiseen, osaamiseen ja johtamiseen eli asioihin, joissa ihmisen kädenjälki näkyy voimakkaasti.
Sote-uudistuksen mittakaava on valtava ja uudistuksen aikataulu on kireä. Samaan aikaan tiedotusvälineissä kirjoitetaan toistuvasti sote-alan työvoimaongelmista.
Tieto-ohjautuva organisaatio
Tiedolla johtamisessa ratkaisemme tietotyötä tekevien sekä palveluja käyttävien ihmisten ongelmia. Kun tieto-ohjautuvuus on juurtunut organisaatioon, siellä ymmärretään erityisen hyvin se, mitä organisaatiossa työskentelevien ihmisten pitää saada aikaiseksi ja mikä on datan merkitys tässä. Datan laatuongelmien kanssa ei enää koiteta pärjäillä, vaan niihin puututaan juurisyitä tutkimalla. Olennaisen datan ympärille järjestäytyy tiimi, jonka tehtävänä on huolehtia dataa kuljettavien putkien toimivuudesta. Tietojärjestelmät ja sovellukset toteutetaan siten, että nekin osaltaan ohjaavat käyttäjiä toimimaan laadukkaasti.
Tietotyössä tuloksia on mahdollista saavuttaa myös epävarmoissa olosuhteissa. Oikein toteutettuna tiedolla johtaminen vähentää koettua epävarmuutta siten, että muutokseen saadaan horisontti ja kalibrointia.
Kokemukset kotimaasta ja ulkomailta osoittavat, että tieto-ohjautuvuudessa onnistuneet organisaatiot ovat aidosti resilienttejä.
Toimiva dataprosessi
Kun organisaatio toimii tieto-ohjautuvasti, sen datan hyödyntämiseen liittyy seuraavia adjektiiveja: suunnitelmallinen, kattava ja läpinäkyvä. Dataprosesseissa ei ole alueita, joita ei tunneta. Toiminnalle kullanarvoinen data tunnetaan ja tärkeillä dataelementeillä on omistaja. Tiedolla johtamista kehitetään siten, että tiedon hyödyntämistä ajatellaan kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmän käytettävyyteen panostetaan vaikuttavalla tavalla. Oman organisaation edustajat tietävät, mitä tietoa hyödyntävissä prosesseissa sekä teknologioissa tapahtuu. Tekninen velka supistuu ja yllättäviä kustannuksia ilmenee vähemmän.
Kohti tehokkaampaa tiedolla johtamista
IT-alalla työvoiman saatavuuteen ja jaksamiseen liittyviä ongelmia on pyritty aktiivisesti ratkaisemaan työoloja kehittämällä. IT-projektin vetäjän olennainen tehtävä on poistaa esteitä työn tekemisen tieltä. Ei ole sattumaa, että tietojohtamisen kovaan ytimeen kuuluu työn arjen ymmärtäminen. Hankalat ja vierailta kuulostavat termistöt pitää poistaa, jos tiedon hyödyntämistä halutaan tehostaa. Tietovirtojen pitää kulkea sutjakkaasti, olipa kyse koneellisesta eräajosta tai ihmisen tekemästä tietopyynnöstä. Jos selkeät operatiivista toimintaa koskevat faktat eivät muutu ennakoinniksi, on syytä tarkistaa vielä kertaalleen, onko organisaation rakenteissa tai ajattelutavoissa vielä vanhan maailman kuormaa mukana.
Mitä vähemmän teemme töitä olennaista dataa etsien tai sen luotettavuutta varmistellen, sen tehokkaampaa tiedolla johtaminen on. Järjestelmällinen tietojohtaminen näkyy varmuudella kustannussäästöinä. Rahaa säästyy, kun varjo-IT ja vastaavat epäsuorat tiedonhallinnan kustannukset saadaan kuriin. Luotettavaan tietoon pohjautuvat tilannekuvat ja tilastointi tehostavat viranomaisten välistä toimintaa. Toimiva tiedon hallinnointi vahvistaa organisaation tietoturvaa ja riskienhallintaa.
Mitä kaikkea tekisit datoillasi, jos voisit luottaa niihin?
Ennakoitavuus ja tukevalla maaperällä oleva toiminnan tuntemus ovat kaksi olennaista asiaa, joihin tietojohtamisella voidaan vaikuttaa. Organisaation toimintakyky paranee. Näin voimme luvata tapahtuvan, kun tiedolla johtaminen käynnistetään hallitun etenemissuunnitelman avulla.
Sote-uudistuksen yhteydessä tiedolla johtamisesta tulee olennainen osa hyvinvointialueiden arkea. Palveluketjut, päätöksenteko ja vaikuttavuuden arviointi edellyttävät, että alueilla on käytettävissään käyttötarkoitukseen sopivaa, laadukasta tietoa. Lue lisää täältä.
