Skip to content

Avoin organisaatiokulttuuri tukee rationaalista päätöksentekoa

Tieto-ohjautuvan kulttuurin perusoletus on, että laadukkaampi tieto johtaa laadukkaampiin päätöksiin. Taustaoletuksena on ajatus täysin rationaalisesti toimivasta päätöksentekijästä. Teemmekö päätöksiä rationaalisesti? Mitkä asiat vaikuttavat päätöksiimme? Miten organisaatiokulttuuri voi tukea rationaalista päätöksentekoa?

Ihminen päätöksentekijänä

Itselleni on ominaista, että päätöksiä tehdessäni mietin, millaisessa mahdollisuuksien maailmassa olen. Mitkä skenaariot voisivat toteutua? Mikä vaihtoehdoista olisi todennäköisin? Miten päätökseni vaikuttaa muihin ihmisiin? Mahtaako päätöksiäni seurata katumus tai jokin muu ei niin toivottava tunne?

Tunnustan joskus tirauttavani kyyneleenkin harmillista vaihtoehtoa ajatellessani. Tällainen toimintatapa tarjoaa mukavan mahdollisuuden prokrastinaatioon. Eri skenaarioita voi pallotella loputtomiin. Vaikeita ratkaisuja voi lykätä myöhemmäksi.

Pitkälle aikuisikään asti pidin tätä toimintamallia täysin tavallisena ja kuvittelin, että kaikki toimivat samalla tavalla. Tutustuttuani persoonallisuusteorioihin tajusin, että ihmiset ovat erilaisia, eikä oma tapani työskennellä ongelmien kanssa ole suinkaan ainut. En kyennyt, enkä edelleenkään kykene ymmärtämään ihmisiä, joille on ominaista selittää toimintaansa ”En tiedä, mitä ajattelin” ja ”Se vain meni niin.” Nykyään en asettaisi epärationaalisia ihmisiä holhouksen alaiseksi. Tai no. Tiedän, ettei siihen löydy laillisia perusteita.

Työelämässä rationaalisen päätöksenteon merkitys ja ennen kaikkea perustelut päätösten takana ovat tulleet entistä tärkeämmiksi. Jälkikäteen näemme, oliko tehty päätös hyvä, huono tai siltä väliltä. Saatamme tietää jo päätöksentekovaiheessa, että päätös perustuu puutteelliseen tietoon. Tiedämme ehkä senkin, että päätös on rakennettu tukemaan jotain tiettyä lopputulosta. Toisinaan kaikki vaihtoehdot tuntuvat yhtä huonoilta. Oikean vaihtoehdon valinta aiheuttaa helposti stressiä, jos tarjolla on toinen toistaan parempia ratkaisuja. Voi sitä itseruoskinnan määrää, kun jälkikäteen tajuaa, että oli olemassa vielä yksi itsestään selvä vaihtoehto, jota en tullut edes ajatelleeksi.

Rationaalisen päätöksenteon haasteita

Ymmärrys siitä, mihin päätös aikanaan perustui ja miten valinta tapahtui, auttaa meitä oppimaan virheistämme. Siksi rationaalinen päätöksentekijä perustee valintansa.

Inhimilliset heikkoudet heittävät kapuloita rattaisiin. Niitä on kaikilla: lokeroimme, oletamme, toimimme tunteiden ohjaamana. Ilman lokeroinnin taitoa emme edes selviäisi tavallisesta arjesta. Onko jälkikasvun nenän tukkoisuus oire normaalista kylmettymisestä vai tuntemattomasta viruksesta? Koeajanko kaikki mahdolliset automallit autoa ostaessani vai luotanko tunteeseen? Jätänkö kaali-porkkanamehun kaupan hyllyyn ja nappaan omenamehun mukaani, koska oletan sen maistuvan paremmalta?

Voimme toki tietoisestikin muokata havaintojamme maailmasta tarkoitusperiimme sopivaksi, mutta tällöin astumme jo väärinkäytösten puolelle. Älkäämme kuitenkaan tällä kertaa ylittäkö tuota rajaa, sillä meillä on tarpeeksi tutkittavaa tiedostamattomassakin toimintamallissamme.

Rationaalista päätöksentekoa haittaa se, kun kieltäydymme näkemästä ja ymmärtämästä asioita, jotka psyyke kokee ongelmalliseksi. Tunnustan itse, että välillä tällaisten tilanteiden edessä tiedän kyllä huijaavani itseäni, mutta en halua myöntää todeksi asioita. Organisaatioiden tiedetään kärsivän samasta, jolloin valheeseen on sekä turvallista että suotavaa tuudittautua. Tähän voivat ajaa esimerkiksi organisaation kulttuuriset syyt. Herätys arkeen on sitten sitä karumpi.

Organisaatiokulttuuri päätöksenteon tukena

Organisaatiokulttuuri voi kuitenkin myös tukea laadukasta päätöksentekoa. Kun päätöksenteosta tehdään läpinäkyvää ja perusteltua ja siitä keskustellaan, luodaan samalla kasvualustaa sekä laadukkaille päätöksille että mahdollisuus osallistaa organisaatiota laajemminkin päätöksentekoon. Tämä edellyttää avointa ja keskustelevaa organisaatiokulttuuria. Tiedon suhteen organisaatiokulttuurin ääripäitä voidaan luonnehtia väittämillä

Kaikki, mikä ei erikseen ole kiellettyä, on sallittua

Kaikki, mikä ei erikseen ole sallittua, on kiellettyä

Tieto-ohjautuva kulttuuri, jossa päätöksenteko on perusteltua ja läpinäkyvää, on luonnollisesti lähempänä sallivaa lähestymistapaa. Millainen on sinun organisaatiosi lähestymistapa käytännön tasolla?

 

Blogistia innoitti tämä artikkeli:

From information mismanagement to misinformation – the dark side of information management. Stone M, Aravopoulou E, Evans G et al. DOI: 10.1108/BL-09-2018-0043