Tiedolla johtamisen roadmap – dataohjautuvuuden kehittämisestä

Meillä on Aureoliksessa selkeä tavoite ja päämäärä. Haluamme tukea asiakkaitamme dataohjautuvuuden kehittämisessä. Tärkeässä roolissa tavoitteen saavuttamisessa ovat asiakkaillemme tarjottavat tiedolla johtamisen palvelut.

Lähtökohtana dataohjautuvan organisaation kehittämisessä toimii aina asiakkaan liiketoimintastrategia, jonka tueksi määritellään tiedolla johtamisen strategia. Sen implementoimiseksi tarvitaan tiedolla johtamisen roadmap, jonka vaiheita pyrin avaamaan tässä blogissa tarkemmin. Lisäksi tarjoamme apua tiedolla johtamisen maturiteettitason määrittämiseen, tukea organisaation tiedolla johtamisen kehittämiseen Advisor-palvelun muodossa sekä tiedolla johtamisen alueen koulutuspalveluja.

Roadmap, tiekartta, kehityspolku, etenemissuunnitelma…

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta puhuttakoon tässä blogissa nyt säännönmukaisesti roadmapista. Kun lähdemme tekemään asiakkaalle tiedolla johtamisen roadmapia, on pyrkimyksenämme auttaa konkretisoimaan ja määrittelemään tiedolla johtamisen strategiset tavoitteet selkeiksi vaiheiksi.

Tätä työtä teemme pääasiallisesti työpajojen avulla, joihin osallistamme asiakkaalta tiedon hyödyntäjiä. Työpajoissa saamme käsityksen nyky- ja tahtotilasta sekä niiden välisistä eroista. Lopuksi annamme suosituksemme siitä, miten mielestämme kannattaisi edetä hankkeen aikana kartoittamiemme kehityskohteiden kanssa.

Tiedolla johtamisen roadmap on siis pitkän tähtäimen suunnitelma kehityskohteista, niiden aikatauluista sekä resursoinneista. Tavoitteena on, että dokumentoitu roadmap-suunnitelma tulee osaksi asiakkaan arkea ja ohjaa organisaatiota kohti tietokeskeisempää kulttuuria.

Roadmapin työstämisen vaiheet

Tiedolla johtamisen roadmap-hanke käynnistyy aloituspalaverilla asiakkaan kanssa. Palaverissa asiantuntijamme keräävät taustatietoja kotiläksynä opiskeltavaksi. Asiakkaan liiketoimintastrategia on esimerkki tarvittavasta pohjatiedosta. Palaverissa sovitaan myös tarkemmin työpajojen määrästä, aikataulusta sekä siitä, keiden olisi syytä osallistua työpajoihin. Tavoitteena on katsoa asioita mahdollisimman kattavasti koko organisaatio huomioiden, ja työpajoihin toivotaan ICT:n edustajien lisäksi osallistujia eri liiketoiminnoista.

Kun pohjatyöt on tältä osin tehty, pääsemme työpajavaiheeseen. Aloitustyöpajan lisäksi pidetään keskimäärin kolme varsinaista työpajaa. Aureoliksesta työpajoihin osallistuvat tavallisesti tiedolla johtamisen asiantuntijan lisäksi fasilitaattori ja kirjuri. Työpajoissa käsiteltävät kokonaisuudet sovitaan asiakkaan kanssa etukäteen. Työpajojen tarkoituksena on pystyä tarkentamaan ja priorisoimaan kehityskohteet projektoitavalle tasolle .

Työpajoissa selvitetään ensin nykytilannetta, kehityskohteita, haasteita ja mahdollisuuksia. Seuraavissa työpajoissa suunnataan katsetta tulevaan ja kartoitetaan tietotarpeita sekä tarkennetaan esimerkiksi haasteita. Tämän jälkeen mietitään ongelmia vielä syvällisemmin ja pureudutaan siihen, mitä niiden ratkaiseminen edellyttää. Tässä kohtaa keskustellaan usein vastuuhenkilöistä, resursseista, reunaehdoista, päätöksistä ja linjauksista sekä seurannasta ja mittareista.

Työpajojen välillä Aureoliksen tiimi tekee paljon ajattelutyötä ja taikojaan. Jo ensimmäisen työpajan jälkeen alkaa hahmottua luonnos roadmapista sekä käsitys priorisoinnista ja ensimmäisenä kehitettävistä asioista. Luonnos tarkentuu roadmap-suunnitelmaksi työpajojen edetessä, ja se viimeistellään työpajasarjan jälkeen.

Roadmap-hankkeen keskeinen tavoite on sijoittaa kehityskohteita alustavaan etenemissuunnitelmaan. Kehitystarpeita priorisoidaan työpajoissa yhdessä osallistujien kanssa. Varsinainen lopullinen aikataulutus ja konkreettinen ehdotus kehitystöiden etenemisestä sisältyy Aureoliksen loppudokumentaatioon. Kun tiedolla johtamisen roadmap-suunnitelma on valmis, se esitellään asiakkaalle.

Roadmapin jälkeen

Roadmapin valmistumisen jälkeen edessä on paljon työtä, kun kehityssuunnitelmaa aletaan toteuttaa. Tässä työssä autamme mielellämme, esimerkiksi Advisor-palvelumme on oiva apu roadmapin kehityskohteiden toimeenpanemiseen sekä tieto-ohjautuvuuden jatkuvaan kehittämiseen. Organisaatio ei nimittäin koskaan ole valmis tiedolla johtaja – aina löytyy kehitettävää.