Data-analytiikka mahdollistaa terveydenhuollon uudistamisen
Tulevaisuudessa terveydenhuollon toiminnan painopiste siirtyy sairauksien hoidosta kohti ennaltaehkäisyä ja yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä. Muutos edellyttää terveyspalveluiden järjestäjiltä toimintatapojen uudistamista ja olemassa olevien palveluiden tuottamiseen liittyvän datan ja asiakkaiden terveystiedon kokoamista yhteiseen tietovarastoon. Terveydenhuollon datavaraston hyödyntäminen on edellytys tulevaisuuden palvelujen kehittämiselle.
Terveydenhuolto on tietointensiivinen toimintaympäristö. Palveluiden tuottamiseen liittyvää tietoa kertyy jatkuvasti monista lähteistä: terveydenhuollon hallinnollisista tietojärjestelmistä, potilastietojärjestelmistä, mittareista, sensoreista, rekistereistä ja tieteellisestä tutkimuksesta. Tallentuvan tiedon muoto vaihtelee; se voi olla rakenteellista tai ei rakenteellista (esim. tekstiä, loki-tietoja, sensoridataa, kuvia, ääntä). Merkittävä osa terveydenhuollon tietovarannoista on tekstimuotoista. Kehittyneen data-analytiikan avulla monimuotoinen, nopeasti päivittyvä tieto on palvelukehityksen hyödynnettävissä.
Terveydenhuollon painopisteen muutoksen ja uudenlaisten terveyspalvelujen kehittämisen ajurina toimivat 1) tarve hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua, 2) ihmisten lisääntynyt kiinnostus oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, 3) terveysteknologian kehittyminen, 4) genomitiedon käytön lisääntyminen terveydenhuollossa ja 5) Big Data-analytiikka.
Terveydenhuollossa yksittäiseen asiakkaaseen liittyvää tietoa syntyy hoitojakson aikana. Potilastietojärjestelmiin kerättyä ja tallennettua tietoa hyödynnetään asiakkaan sairauksien diagnosointiin, hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Tiedon keruu ja hyödyntäminen päättyvät, kun hoitosuhde päättyy. Tietojen toissijainen käyttö toiminnan ja palveluiden kehittämiseen on vielä vähäistä.
Lisääntynyt kiinnostus terveyden ja hyvinvoinnin omatoimiseen mittaamiseen näkyy terveysteknologiaan liittyvien innovaatioiden määrän merkittävänä kasvuna. Esimerkiksi vuonna 2014 terveyttä- ja hyvinvointia mittaavien mobiilisovellusten määrä oli noin 100 000 kpl ja vuonna 2017 määrä oli yli kolminkertaistunut. Sovellusten avulla voidaan mitata mm. käyttäjän fyysistä aktiivisuutta, unen laatua, stressitasoa ja energian saantia. Sovellusten tallentama dataa voidaan hyödyntää osana henkilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä.
Terveydenhuollon tutkimusmenetelmien erityisesti geenitekniikan kehittymisen ansiosta tulevaisuudessa terveyden edistäminen ja sairauksien hoito voidaan suunnitella yksilöllisesti. Genomitiedon avulla voidaan kohdentaa sairauksien seulontaa riskiryhmiin, tarkentaa sairauksien diagnostiikkaa, valita parhaiten tehoava hoito ja ehkäistä sairauksia ennen niiden puhkeamista.
Data-analytiikka on keskeisessä asemassa tulevaisuuden terveydenhuollossa. Yhdistämällä perimästä saatavaa tietoa terveydenhuollossa syntyviin ja mobiilisovellusten tallentamiin terveystietoihin saadaan jatkuvasti uutta informaatiota perimän suhteesta sairauksiin ja niiden hoitotuloksiin. Tästä tiedosta on yhä enemmän hyötyä ja se tuo kustannussäästöjä terveydenhuoltoon, kun palvelut suunnitellaan yhä ehkäisevimmiksi ja kustannustehokkaammiksi. Data myös mahdollistaa täysin uudenlaisia palveluja, kun ajantasainen yksilön terveys- ja hyvinvointitieto ja genomitieto yhdistetään kokonaisvaltaiseksi näkymäksi ihmisen terveyteen.
