Olipa kerran, ei niin kauan aikaa sitten, vallalla ajatus keskitetyn tietovaraston hyödyllisyydestä. Kaunis ajatus oli, että tieto olisi kaikille saatavilla, yhteismitallista ja valmiina loppukäyttäjän analyyseihin. Samasta tietovarastosta raportoitaessa käyttäjillä olisi saatavilla sama yhteismitallistettu data. Enää ei aika kuluisi palavereissa nahistellessa, kenen rustaama raportti olisi eniten oikeassa.
BI-ratkaisun ylätason arkkitehtuuri:
Keskitetyn tietovaraston yhtenäiskulttuuri ei ensin osannut huolestua itsenäiskäytön välineiden saapumisesta. Niiden ajateltiin sopivan loistavasti niille liiketoiminnan edustajille, jotka olivat löytäneet sisältään pienen datanörtin. Palveluiden siirtyessä pilveen ja teknologioiden kehittyessä alkoivat paineet keskitettyä tietovarastoa kohtaan kasvaa. Miksi tehdä hidas ja kallis ratkaisu, kun ketterästi voidaan rakentaa ratkaisuja myös huokeasti?
Keskitetty tietovarasto ja data-alusta-ajattelu eivät ole toisiaan poissulkevia. Keskitetylle tietovarastolle on edelleen olemassa paikkansa. Yhdistetyn ja yhteismitallistetun datan oikea paikka on useimmiten edelleen keskitetty tietovarasto. Mutta kaikki data ei vaadi yhdistelyä ja yhteismitallistamista. Kokeileva ja etsivä ote dataan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin edellyttää, että on olemassa myös ohitustie dataan. Ohitustien käyttäminen vaatii kuitenkin syvällistä osaamista sekä itse liiketoiminnasta että teknologiasta. Lisäksi se edellyttää itse datan ymmärtämistä.
Haluaisin tässä kohtaa painottaa erityisesti dataosaamista. Data-alustan tuomat mahdollisuudet voidaan lunastaa vain, kun organisaatiossa on riittävä osaaminen datan tutkimiseen ja hyödyntämiseen. Data lake ei ole tavanomaisen raportoijan leikkikenttä. Se edellyttää erikoisosaamista. Suuren karhunpalveluksen itselleen tekevät ne organisaatiot, jotka kehittävät data-alustaansa huolehtimatta riittävästä osaamisen kehittämisestä.
Tiedon hallintamallista (Data governance) on muodostunut entistä tärkeämpi työkalu tieto-ohjautuvan organisaation kehittämiseen. Ne organisaatiot, jotka ovat kehittämistoimiensa lumoissa unohtaneet panostaa osaamiseen ja tiedon hallintamallin kehittämiseen, tulevat jatkossa ihmettelemään tehotonta toimintaansa, jonka syy ovat eriskummalliset raportit.
Mitä tiedon hallintamallissa sitten kannattaa miettiä? Voitte aloittaa vaikka tästä:
